Korvausilmaa lisäämällä kohti hallittua ilmanvaihtoa

Turussa sijaitsevien asunto-osakeyhtiöiden Puistopaltan, Ruotupaltan ja Kyläpaltan korjaushanke on hyvä esimerkki siitä, kuinka keskeistä ilmanvaihdon kokonaisuuden hallinta on, kun 1970-luvun rakennuskantaa päivitetään vastaamaan nykypäivän energiatehokkuus- ja asumisvaatimuksia.

Laajassa korjaushankkeessa kahteentoista pistetaloon toteutetaan samanaikaisesti energia-, katto-, salaoja- ja sokkeliremontit. Lisäksi Puistopalttaan ja Ruotupalttaan asennetaan maalämpö, ja koneellinen poistoilmanvaihto varustetaan lämmöntalteenotolla. Osana kokonaisuutta rakennuksiin asennetaan myös useita satoja uusia korvausilmaventtiileitä, joilla parannetaan ilmanvaihdon toimivuutta ja asumismukavuutta.

Kohteiden isännöitsijä Mika Varpula suosittelee, että taloyhtiöissä tarkasteltaisiin korjaushankkeiden yhteydessä aina korvausilman riittävyyttä. – Joskus ilmanvaihtoon suhtaudutaan vain kulueränä. Se, että ilmanvaihto toimii kunnolla ja asuntoihin saadaan riittävästi korvausilmaa, on kuitenkin oleellista niin asumisviihtyvyyden kuin energiatehokkuudenkin kannalta.

Kohteen lähtötilanne oli monella tapaa tyypillinen aikakaudelleen. Asuntojen ilmanvaihto perustui koneelliseen poistoon, mutta korvausilman saanti oli puutteellista. Varpulan mukaan asukkaat kokivat sisäilman tunkkaiseksi ja paikoin myös vetoisaksi.
– Koneellinen poistoilmanvaihto on synnyttänyt huoneistoihin liiallista alipainetta, kun korvausilmaventtiilit eivät ole toimineet kunnolla.

Vaikka asunnoissa oli ikkunoiden yhteydessä rakoventtiilejä, niiden määrä ja koko eivät vastanneet ilmanvaihdon tarpeita. Rakoventtiilien rajallisen pinta-alan vuoksi korvausilma virtasi sisään liian suurella nopeudella, mikä aiheutti paikallisesti voimakkaita ilmavirtoja ja vedon tunnetta oleskelutiloissa.

Koska uusissa suunnitelmissa ilmamääriä oli tarpeen kasvattaa entisestään, huoneistoihin päätettiin asentaa riittävästi uusia korvausilmaventtiilejä ilmanvaihdon tasapainottamiseksi. Toisin kuin usein virheellisesti ajatellaan, hallittujen korvausilmareittien lisääminen ei lisää vedon tunnetta – päinvastoin, se usein vähentää sitä. Kun korvausilmaventtiilien määrää lisätään ja ilman sisääntuloreittejä hajautetaan, yksittäisen venttiilin kautta kulkeva ilmamäärä pienenee. Tällöin virtausnopeudet tasaantuvat ja ilma jakautuu huoneistoon hallitummin.

Samalla myös huoneistojen alipaine saadaan hallintaan ja ei-toivotut rakennevuodot vähenevät. Tämä on tärkeää asumisterveyden kannalta, sillä voimakas alipaine voi imeä rakenteiden vuotokohdista sisäilmaan terveydelle haitallisia epäpuhtauksia, kuten homeita, muita mikrobeja ja radonia, jotka heikentävät sisäilman laatua ja lisäävät erilaisia asukkaiden terveyshaittoja.

Korvausilmaventtiileiksi valittiin Velco VLR 125 -venttiilit, joita asennettiin ulkoseiniin timanttiporaamalla tehtyihin läpivienteihin. Toisin kuin perinteisiä venttiilejä, Velco-venttiilejä asukkaiden ei tarvitse enää jatkossa säätää vuodenajan mukaan, sillä niiden toiminta perustuu lämpötilaan reagoivaan vahatermostaattiin. Termostaatti säätää venttiilin avausta automaattisesti ulkolämpötilan mukaan +10 °C:n ja −5 °C:n välillä: lämpimällä säällä venttiili avautuu enemmän ja kylmällä vetäytyy pienemmälle. Tämä auttaa ehkäisemään vedon tunnetta ja ylläpitämään tasapainoista ilmanvaihtoa ympäri vuoden.

Hallitumpien ilmamäärien lisäksi Velco-venttiileillä saatiin parannettua myös merkittävästi sisäilman laatua. Venttiilit on varustettu korkealaatuisilla suodattimilla, joiden sähköinen varaus tehostaa erityisesti terveydelle hyvin haitallisten pienhiukkasten sitoutumista suodatinmateriaaliin. Näin suodattimet poistavat tehokkaasti ulkoilmasta pienhiukkasia, siitepölyä ja katupölyä sekä vähentävät asukkaiden pitkäaikaista altistumista ulkoilman epäpuhtauksille.

Uusien venttiilien vaikutukset ovat näkyneet nopeasti myös arjessa.– Asukkaat, joiden asuntoihin venttiilit on jo vaihdettu, ovat kertoneet, että ilma on paljon raikkaampaa, kertoo vastaava työnjohtaja Jens Holmström.